Maaliskuun 18-19 päivien viikonloppuun sijoittui numismaatikkoliiton kevätkokous ja sen yhteydessä huutokauppa, joiden järjestelyistä vastasi tällä kertaa Oulun Numismaattinen Kerho. Tapahtumapaikaksi oli valittu – ainakin näin vieraan näkökulmasta katsottuna – mainiot puitteet tällaiselle tapahtumalle omaava Hotelli-ravintola LASARETTI, joka sijaitsi aivan Merikosken partaalla ja kohtuullisen lyhyen kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta.
Kevätkokous eli ns. tilinpäätöskokous sujui varsin sutjakkaasti ilman ongelmia ja liiton hallituksen vastuuhenkilöt saivatkin tili- ja vastuuvapauden edellisen vuoden toiminnasta huomautuksitta kuten toiminnantarkastajatkin olivat esittäneet tarkastuskertomuksessaan. Liiton talouden todettiin olevan varsin hyvällä tolalla ja viime toimintavuoden 2016 tuloskin oli ylijäämäinen reilulla neljällä tuhannella eurolla.
Numismaatikko-lehden tilauskannassa todettiin edelleen jo useamman vuoden ajan jatkunutta hienoista laskua niin, että 2016 lopussa lehtitilaajien määrä oli 1184 tilaajaa. Siinä oli jälleen muutaman kymmenen tilaajan vähenemä edellisten vuosien tapaan.
Puhetta kokouksessa johti liiton puheenjohtaja Erkki Lähderanta ja sihteerin kynää heilutteli Petri Virolainen. Kokouksessa oli 10 jäsenyhdistyksen edustus liiton 23 rekisteröidystä jäsenyhdistyksestä.
Kokouksen asialistan muissa asioissa keskustelua käytiin muun ohella tulevien liittokokouksen paikkakunnista. Näillä näkymin 2017 syyskokous on Imatralla. Kevään 2018 kokouspaikkakunta on edelleen avoimena. Joensuu mainittiin kevätkokouksen 2020 todennäköisenä järjestäjänä.
 
Kokouksen lisäksi ohjelmassa oli kaksi varsin mielenkiintoista esitelmää lauantaisen huutokauppaosion kahta puolen. Ensin saimme seurata Jorma Imppolan pitämää mainiota esitelmää Suomi 100 –teemalla. Siinä Imppola kävi läpi Suomessa käytetyn rahan historiaa aloittaen aina oravannahoista päätyen euroaikaan. Esitelmä oli todella hyvin rakennettu ja esitetty kokonaisuus. Toiseksi esitelmöitsijäksi oli saatu varsinainen setelialan huippuammattilainen, pitkän työuran ensin Suomen Pankissa ja sittemmin Euroopan Keskuspankissa tehnyt Antti Heinonen. Oli mielenkiintoinen esitys Suomen itsenäisyyden alkupään setelihistoriasta. Esitys pohjautuikin Heinosen tuoreimpaan kirjaan Sodan ja Rauhat Rahat. Antti oli ottanut tätä uusinta kirjaa mukaansa ja moni kaivoikin kuvettaan saaden kirjan omistuskirjoituksella mukaansa.
 
Jorma Imppolan Suomi 100 -teemaan liittyvä esitelmä oli tosi mielenkiintoinen. Harmi vaan, että esitys meni hieman päälletysten alkaneen huutokaupan kanssa ja niin osa 'luikki' seuraamaan huutokaupan kulkua - ettei vaan oma kiinnostuksen kohde ehdi mennä ohi!!

Rahaa on tarjolla niin, että pöydät notkuu!
 
Erkki on taitanut löytää pöydältä jonkun kiinnostavan kohteen!

Taitaa Rätin Timo laittaa muistiin, mistä Erkki on kiinnostunut!! Ikkunapöydällä huutonumeroiden mukaan numeroituja muovisia laatikoita, joihin toimitsijat siirtelivät kohteita sitä mukaa kun huutokauppa eteni.
 
Oulun Numismaattinen Kerho oli saanut kootuksi varsin mittavan huutokaupan, jossa oli tarjolla kaikkiaan 1360 kohdetta. Joukossa oli lukuisia harvinaisuuksia ja mittava määrä myös ns. jokapojan tavaraa lähtöhintojen alkaessa alimmillaan viidestä eurosta. Korkein lähtöhinta 5900 € oli vuoden 1876 kl 4/5 Ag-markalla. Tosin tuolle kohteelle ei tässä huutokaupassa löytynyt uutta kotia. Huutokauppa oli laajuutensa vuoksi jaettu kahdelle päivälle. Lauantaina vasaroitiin liki tuhat kohdetta ja sunnuntaille jäi vielä vajaat neljäsataa kohdetta. Lauantaina salissa oli liki viisikymmentä osallistujaa ja olipa sunnuntaillekin jaksanut jäädä vielä lähes kolmekymmentä kohteista kiinnostunutta. Myös kirjallisia tarjouksia oli jätetty – ainakin tarjousnumeroista päätellen – merkittävä määrä ja pitkin huutokauppaa olikin todettavissa, että varsin monet kohteista menivät kirjallisten tarjousten jättäneiden laatikoihin.
                                                         
                                                    
Tästä 1 pennistä 1864 lähtöhinta 1100 € ja vasarahinta 1250 €      

Tämä huippukuntoinen markka 1867 meni 1300 eurolla - lähtö 900 €        

Tämän hyväkuntoisen markan 1874 sai 215 eurolla - lähtö 70 €

Sacklen markan toisena allekirjoittajana on harvinaisuus ja niinpä tämäkin kl 5 seteli nousi 30 eurosta 80 euroon.

Huutokaupassa korkeimpia hintoja maksettiin tästä 1862 C-sarjan 20-markkasesta - 2300 euroa                         

Huutokauppaan oli saatu kootuksi niin kolikoita kuin seteleitäkin laaja-alaisesti. Luonnollisesti enemmistönä oli Suomi-kohteet, mutta ympäri maailman oli mitä eksoottisimpia kohteita tarjolla. Kohteiden luokitteluun oululaiset olivat perustaneet useamman henkilön työryhmän ja kuntoluokaksi oli laitettu arvioijien antamista luokituksista keskiarvo. Myös lähtöhinnat oli asetettu maltillisiksi ja niinpä kohteisiin tulikin hyvin tarjouksia. Euroseteleitä oli paljon tarjolla ja niitäkin meni kohtuullisesti kaupaksi, joskin tällä osa-alueella kohteita jäi eniten pöytään. Varsin ymmärrettävää, sillä euroseteleiden keräilijöiden joukko lienee vielä kovin suppea, mutta arvatenkin niitäkin huomataan piakkoin keräämään. Toistaiseksi niitä on tarjolla vielä kohtuullisin hinnoin. Tosin joutuipa jo nyt yhdestäkin 5 euron setelistä maksamaan 80 euroa saadakseen sen itselleen.
Yhtenä pikku kuriositeettina, että oululaiset olivat laittaneet huutolistalle tarjolle 1916 vuoden mallia olevan ’elämää nähneen’ 1-kuntoluokkaa olevan 1 markan setelin lähtöhinnalla 0,16 euroa eli markan lähtöhinnalla. Sarjanumeron perusteella oli saatu selvitettyä, että tämä seteli oli painettu juuri Suomen itsenäistymispäivänä 6.12.1917. Setelistä syntyikin kovaa kilpailua ja vasara paukahti vasta 270 euron kohdalla!

Tämä Suomen itsenäistymispäivänä 6.12.1917 painettu seteli myytiin 270 eurolla lähtöhinnan ollessa 0,16 €!

Jossain määrin pienimuotoisempia huutokauppoja itsekin järjestäneenä saatoin todeta, että oululaiset hoitivat huutokaupan mallikkaasti ilman mitään sanottavia ongelmia. Huutokauppaohjelma on heillä se sama kuin meidän kerhommekin käyttämä. Jokainen kohde oli taidokkaasti kuvattu ja kuvat olivat myös netissä ennakkoon nähtävillä kunkin kohteen kohdalla. Ja salissa kuvat heijastettiin isolle kankaalle huutajien nähtäville. Meklarin nuijaa huutokaupassa rivakkaan tahtiin paukutteli ONK:n puheenjohtaja Markku Sumen ja huutokauppaohjelmaa tietokoneella käytti Aki Löytynoja ja ’takavarmistajana’ toisella koneella toimi Tero Kontiokari.

Kohde 111, saanko 250, kysyy meklari-Markku ja Aki vieressä tarkkana miten hopeahilkun hinta nousee. Ja nousihan se 430 euroon ennen kuin Markun vasara paukahti! Etualalla Aimo Linkosalmi syventyneenä listaansa.

Viuhkan hyväkuntoisia markkoja sai tasan 10 eurolla.

Ohjelmassa oli vielä pienimuotoinen iltajuhla buffetillallisineen. Tilaisuudessa Oulun Numismaattinen Kerho palkitsi kerhon standaarilla yhdistyksen eteen ansiokkaasti tehdystä numismaattisesta työstä Veli-Matti Koskelan ja Rauno Mäkitalon. Huomionosoitukset heille luovutti puheenjohtaja Markku Sumen.
Suomen Numismaatikkoliitto palkitsi merkittävästä numismaattisen tutkimuksen eteen tehdystä työstä oululaisen Auvo Tirkkosen hopeisella ansiomitalilla. Lisäksi pronssiset ansiomitalit numismaattisista ansioistaan saivat Oulun kerhoon kuuluvat Timo Rätti ja Tero Kontiokari. Liiton puolesta huomionosoitukset luovuttivat liiton puheenjohtaja Erkki Lähderanta ja hallituksen jäsen Petri Kahelin.

Iltajuhlassa huomioitiin ansioituneita numismaatikoita. Erkki Lähderanta ja Petri Kahelin luovuttivat liiton ansiomitalit Timo Rätille, Tero Kontiokarille ja Auvo Tirkkoselle.
Kuvassa myös Oulun kerhon palkitsemat Veli-Matti Koskela ja Rauno Mäkitalo. Nimet vasemmalta oikealle.

Iltajuhlassa vasemmalta Antti Heinonen, Aulis Parviainen, Rauno Mäkitalo ja Auvo Tirkkonen

 Iltajuhlaa, jota viettämään oli saapunut noin nelisenkymmentä osallistujaa, jatkettiin maittavan buffetillallisen, juomien ja hyvien tarinoiden ja keskusteluiden siivittämänä. Ja olipa ollut merkkejä sellaisestakin, että jotkut huimimmat olivat sieltä vielä painelleet jonnekin Oulun keskustaan yökerhon menoihin, huh huh!
 
Suuret Kiitokset Teille Oulun kerholaiset. Järjestitte hyvän tapahtuman. Siitä on toisten taas vuorostaan hyvä jatkaa perinnettä.
Matti