Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry.
 

 
Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry.
 

Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry.
Joensuu

infopk-numismaatikot.fi


Powered by Louhi
 

Mistä osakekirjat tulevat?

Osake- ja velkakirjat, joita skripofilit keräävät, omaavat yleensä arvoa vain keräilymielessä eli ne ovat mitättömiä. Em. paperit eivät siis pääsääntöisesti ole ns. käypiä osakekirjoja, jotka oikeuttaisivat osinkoihin tai omistusoikeuteen yhtiöissä. Toki käypiä osakekirjoja on keräilijöiden kokoelmissa. Mitättömiä osakekirjoja syntyy useilla tavoilla:

1) Yhteiskunnalliset muutokset. Valtiot saattavat lakata olemasta, jolloin valtion velkakirjoista tulee arvottomia. 1900 -luvun suurin "mitätöintiastia" oli sosialismi. Itä-Euroopassa tapahtuneet sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään siirtymiset poistivat yksityisomistajuuden ja mitätöivät melkein kaikki osake- ja velkakirjat. Ensimmäisenä Venäjällä 1918 ja II maailmansodan jälkeen monessa ITä-Euroopan maassa, Kiinassa sekä Kuubassa. Vuodesta 1945 lähtien pelkästään Itä-Berliinissä oli Länsi-Saksan mielestä takavarikossa yli 30 000 000 osakekirjaa (ns. Reichsbankschatz), jotka on myyty tai myydään 2000 -luvun alkupuolella. Reichsbankschatzista on tarina osoitteessa www.osakekirja.fi.

2) Yritykset tai muut liikkeellelaskijat hakeutuvat konkurssiin. Konkurssitilanteessa ensin velkojat saavat osansa ja viimeisenä osakkeenomistajat. Helsingin Pörssissä noteerattujen yhtiöiden keskuudessa konkurssi on II maailman sodan jälkeen ollut harvinaista. 1960 luvulla konkurssin teki Villayhtymä Oy, sitten 1980 luvun lopulla Mancon Oy, 1992 Nobiscum Oy ja 2008 Stromsdal Oyj.

3) Yritykset vaihtoivat osakekirjat aika ajoin. Vaihdossa vanhat osakekirjat annettiin pyynnöstä mitätöityinä takaisin omistajille.

4) Yritykset ostavat tänäkin päivänä toisia yrityksiä. Ostotarjouksen kohteena olleen yrityksen osakekirjat tuli luovuttaa ostajalle osana ostotarjouksen hyväksymistä. Jotkut omistajat eivät tarjousta syystä tai toisesta hyväksyneet ja osakekirjat vanhenivat määräajan jälkeen.

5) Skripofiliamarkkinoille tulee jatkuvasti "piironginlaatikosta" osakekirjoja, joiden keräilyarvo on huomattavasti suurempi kuin omistukseen pohjautuva arvo

6) Osakekirjat saattavat kadota ja omistaja kuolettaa osakekirjat oikeudessa saadakseen uudet tilalle. Syystä tai toisesta vanhat osakekirjat "putkahtavat" esille jostakin esim. paperiroskiksesta ja ne ovat mitättömiä eli vain skripofilien aarteita.

7) Velkakirjat yleensä jäivät omistajille sen jälkeen kun velka oli maksettu takaisin. Tästä johtuen pieni nimellisarvoisia (alle 10 000 markkaa) olevia valtion obligaatioita 1990 -luvulta on erittäin paljon liikkeellä. Ulkomailla käytäntönä on ollut rei'ittää velkakirja.

Valtiot ja yritykset usein säilyttävät vanhoja arvopapereita varastoissaan. Jotkut tuhoavat osakekirjat vasta jopa vuosikymmenien jälkeen. Hyvä esimerkki on Suomen Yhdyspankki - Föreningsbanken i Finlandin vuoden 1864 osakekirjat, jotka tuhottiin pankissa vasta 1900 -luvun puolivälin jälkeen. Käytänteet vaihtelevat yrityksittäin.

Osakekirjat painaneet kirjapainot säilyttivät osakekirjoista specimen -kappaleita eli samanlaisia osakekirjoja kuin liikkeellelaskijoille toimitetut, mutta ilman omistajien tietoja sekä osakenumeroita. Kirjapainot myös säilyttivät joitakin specimen -osakekirjoja näytteinä työnsä laadusta sekä painosopimuksen mukaisen työn tekemisestä.